Sininauhasäätiö julkaisi oppaan ympäristötyöstä

Asuinympäristö saattaa suhtautua kielteisesti vammaisiin, pakolaisiin, päihde- ja mielenterveyskuntoutujiin tai muihin erityisryhmiin. Ihmisten pelkoihin ja ennakkoluuloihin pystytään kuitenkin vaikuttamaan. Asuinaluelähtöisen ympäristötyön keinoin myös erilaisen naapurin voi saada tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä.

Asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttava työ on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Erilainen naapuri. Asuinaluelähtöisen ympäristötyön menetelmiä ja kokemuksia -kirja kertoo ympäristötyön monimuotoisista työmetodeista ja käytännön kokemuksista. Näitä kokemuksia ja työmenetelmiä on mahdollista soveltaa nykytilanteessa esimerkiksi maahanmuuttajien asumisen onnistumisessa.

Helsingissä kaupunki on pyytänyt Sininauhasäätiöltä oppitunteja alakoulujen suvaitsevaisuuskasvatuksen tueksi ja valinnut asuinaluelähtöisen ympäristötyön erääksi keskeiseksi kaupungin turvallisuustyön keinoksi. Sininauhasäätiön kehittämässä ympäristötyössä keskeistä onkin ihmisten pelkojen vähentäminen. Kirjan avulla näitä toimintamalleja voidaan levittää muualle Suomeen.

Kirjassa ääneen pääsevät asumispalveluyksiköiden asukkaat, heidän naapurinsa ja eri alojen ammattilaiset. Parhaimmillaan asuinaluelähtöisessä ympäristötyössä kohtaavat yhteistyön hengessä muun muassa asukasaktiivit, taiteilijat, virkamiehet, päättäjät sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Teos onkin tarkoitettu kaikille hyvästä naapurisovusta ja rakentavista ratkaisumalleista kiinnostuneille.

Kehittämispaikkana  Ruusulankatu

Sininauhasäätiön ympäristötyön kirjan juuret ovat Helsingissä sijaitsevassa Ruusulankadun asumispalveluyksikössä ja sen kehittämishankkeessa, jota on tukenut Raha-automaattiyhdistys. Ruusulankatu on ollut monessa mielessä Suomen vaikein paikka toteuttaa asuinaluelähtöistä ympäristötyötä.

Harva vauraassa Töölössä halusi naapurikseen pitkäaikaisasunnottomia, jotka kamppailevat päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa. Vuosien varrella Ruusulankadulla tomaatit ovat lennelleet, nettiraivo rehottanut ja media kohissut naapuriston vastustuksesta, asuntojen hintojen laskusta sekä poliisin käynneistä. Kaikessa hiljaisuudessa ja ympäristötyön tuella erilaisista naapureista on kuitenkin tullut töölöläisia, jotka ovat osoittaneet monin tavoin arvostavansa omaa kotiaan ja naapuristoaan. Myös lähinaapurien vastustus on lieventynyt.

Ympäristötyössä on hyödynnetty mm. leppoisan koiran kanssa tehtäviä ympäristökierroksia, Hyvä naapuri -verkostoja, somea ja yhteiskunnallista vaikuttamista, tunnettujen asiantuntijoiden luentoja, alueen teatteria sekä tietenkin myös erityisryhmään kuuluvien asukkaiden omaa aktiivisuutta. Tällainen uusia toimintamuotoja luova työ ei ole aina helppoa, mutta se on mahdollista muuallakin. Siksi Sininauhasäätiö haluaa kertoa laajemmin hyväksi havaituista keinoista ja erilaisista kokemuksista. Tällaiselle työlle on Suomen nykyisessä ilmapiirissä suuri tarve.

Oppaan ovat kirjoittaneet Sininauhasäätiön ympäristötyön erityisasiantuntija Satu Viskari sekä Sininauhasäätiön ja -liiton tutkimuspäällikkö Pekka Lund ja viestintäpäällikkö Maarit Avellan. Kirjan esipuheen on kirjoittanut kirjailija, terapeutti Anja Snellman.

Satu Viskari, Pekka Lund ja Maarit Avellan: Erilainen naapuri. Asuinaluelähtöisen ympäristötyön menetelmiä ja kokemuksia. Sininauha-julkaisut 2015.

http://www.sininauha.fi/organisaatio/julkaisut/kirjat-ja-raportit/erilai...