Sininauhaliiton koordinaattori Tarja Hiltunen väitteli tohtoriksi huostaanottokokemuksista

Sininauhaliiton lapsi- ja läheistyön koordinaattori Tarja Hiltunen on väitellyt tohtoriksi äitien huostaanottokokemuksista. Väitöskirja on tarkistettu Jyväskylän yliopistossa.

Hiltusen tutkimuksessa selvitettiin äitien kokemuksia ennen ja jälkeen lasten huostaanoton sekä sitä, millaiseksi heidän elämänsä jälkeenpäin muodostui. Lapsen huostaanoton vaikutukset pitkällä aikavälillä olivat myönteisiä. Äidit kertoivat siitä sanoen, että ”se pysäytti, jouduin selkä seinää vasten, oli pakko katsoa itseä peilistä”.

- Toivoa tutkimuksessani herättää se, että lapsen huostaanotosta ja muista traumaattisista kokemuksista voi selviytyä - myös lapsen jokapäiväiseen elämään kuuluvaksi äidiksi, Tarja Hiltunen sanoo.  

Huostaanoton syyt liittyivät monella äidillä menneisyyden käsittelemättömiin traumoihin, jotka heijastuivat huostaanottoon johtaneisiin tilanteisiin. Huostaanotto saattoi joko syventää ongelmia tai saada aikaan alkushokin jälkeen myönteistä muutosta.

- Huostaanoton tapahduttua vanhemmat ovat kriisissä eivätkä useinkaan selviydy yksinään vaikeassa tilanteessa, Hiltunen toteaa.

Osalla äideistä päihteidenkäyttö lisääntyi tilapäisesti huostaanoton jälkeen. Osa heistä harkitsi tai yritti itsemurhaa.

Toimenpide kuitenkin pysäytti monissa tapauksissa pahan kierteen. Osa äideistä myös ryhtyi hoitamaan omaa hyvinvointiaan ja jaksamista. Osa alkoi työskennellä itsensä kanssa terapian keinoin.

Tuki vanhemmille on riittämätöntä

Tarja Hiltunen kritisoi sitä, että huostaanoton kokeneet tai sen uhan alla elävät äidit eivät edelleenkään saa riittävää tukea, eivätkä esimerkiksi terapiaa ongelmiinsa, jotka ovat usein alkaneet jo heidän omassa lapsuudessaan tai ennen omien lasten syntymää.

- Havahduttavaa tutkimuksessa oli se, että äidit saivat tukea ennen lasten huostaanottoa, mutta kuitenkaan kenenkään tapauksessa ei päästy käsittelemään äitien menneitä traumaattisia kokemuksia, jotka olivat haavoittaneet heitä, Hiltunen sanoo.

- Tuki, joita he saivat, oli kuin laastari, joka laitetaan puhdistamattoman, tulehtuneen ja märkivän haavan päälle, ilman hoitoa. Parantuakseen tulehtunut haava olisi tarvinnut puhdistusta ja ehkä vaurioituneiden kudosten poistamista.

Jo noin 15 vuotta sitten lastensuojelun asiantuntijaryhmä ehdotti, että huostaanotetuille lasten vanhemmille tulisi järjestää heidän tarpeitaan vastaavia palveluita. Toinen merkittävä suosituksen ehto oli se, että toimenpiteet räätälöidään yhteistyössä perheen kanssa ja tarvittaessa kerätään yhteistyöverkosto lastensuojelutilanteiden ratkaisemiseksi. Asiantuntijaryhmän mukaan kehittyneen lastensuojelutoiminnan piirteisiin kuuluu muun muassa se, että vanhemmalle tarjotaan tukihenkilöä.

- Tutkimustulokseni kertovat, että organisoitua tukihenkilötoimintaa lapsensa huostaanoton kokeneille biologisille vanhemmille ei ole vieläkään ollut tarjolla. Aikaa suositusten kirjaamisesta on kulunut yli 15 vuotta.

 

Lisätietoja

Linkki väitöskirjaan

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47882/978-951-39-6408-5_v%C3%A4it%C3%B6s12122015.pdf?sequence=1

 

Juttu aihepiiristä Helsingin sanomien verkkosivuilla