Päihdejärjestöt: Ehdotettu alkoholilaki työllistää sosiaali- ja terveyspalveluita sekä järjestyksen valvontaa

Alkoholihaitat aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain 5-6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset, jotka näkyvät muun muassa julkisten palveluiden menoerinä, tuotannon menetyksinä ja työurien lyhentymisenä.

Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2 miljoonaa työpäivää, ja varovaisimpien arvioiden mukaan tämän kustannukset ovat 500 – 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Alkoholi rassaa työvoimapulasta kärsivää sote-alaa ja syö tuotantoa

Alkoholihaitat eivät kohdistu ainoastaan alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.
Alkoholipolitiikasta ja alkoholilain uudistuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein alkoholielinkeinon työpaikat.

– Todellisuudessa suurin työllistävä vaikutus ja kustannukset kohdentuvat julkiselle puolelle, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin. Eli suurelta osin aloille, joilla on jo nyt työvoimapula. Keskusteltaessa työllistävistä vaikutuksista emme saa unohtaa tätä tosiasiaa. Olisi välttämätöntä, että hallitus ottaa kasvavat hoito- ja kuntoutuskustannukset huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituslain valmistelussa. Nykyesityksessä sitä ei ole huomioitu mitenkään, A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen sanoo ja jatkaa, että kustannusten kasvu on ristiriidassa kaavailtujen sote-säästöjen kanssa.

–  On myös muistettava, että merkittävä osa tuotannonmenetyksistä aiheutuu alkoholin käytöstä. Alkoholin käyttö aiheuttaa työelämässä muun muassa poissaoloja ja työtehon heikkenemistä, jopa onnettomuuksia. Arvioiden mukaan joka kymmenes työntekijä käyttää alkoholia liikaa.

Miljoonakustannuksia voi tasata hinnan ja saatavuuden sääntelyllä

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Päihdetilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan vuonna 2013 alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille arviolta 887 – 1 089 miljoonan euron haittakustannukset. Nämä kustannukset muodostuvat pääosin alkoholihaittojen hoitamisesta sekä korjaamisesta.

Alkoholin käyttöön liittyvät sosiaalihuollon kustannukset olivat 223 – 270 miljoonaa euroa vuonna 2013, ja ne muodostivat suurimman osan alkoholihaittakustannuksista. Alkoholiehtoiset järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyvät haittakustannukset olivat noin 238 miljoonaa euroa ja terveydenhuollon alkoholihaittakustannukset 79 – 140 miljoonaa euroa. Nämä luvut eivät sisällä vielä lainkaan välillisten alkoholihaittojen aiheuttamia kustannuksia.

–  Koko väestöön kohdistuvat alkoholipoliittiset toimet, kuten hinnan ja saatavuuden sääntely, vähentävät tehokkaasti julkisiin palveluihin kohdistuvaa kuormaa, Kaukonen sanoo.

Lisätiedot: 
Olavi Kaukonen
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja 
Toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö 
puh. 050 528 6189

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT -järjestöverkosto) kokoaa yhteen 46 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.  Verkosto toimii aktiivisesti kansanterveyden ja hyvinvoinnin puolesta päihde- ja pelihaittoja ehkäisten ja vähentäen. Myös Sininauhaliitto kuuluu Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoon.