Oman lapsen päihdeongelma on vanhemmalle raskas asia


Päihteitä haitallisesti käyttävien lasten vanhemmat jäävät liian usein vaille huomiota ja tukea. Vanhempien huolta ei välttämättä osata tilastoida, tai huolesta vanhemmille aiheutuvia haittoja ei havaita. Vanhempien tuentarve vaikeassa ja kuormittavassa elämäntilanteessa on kuitenkin erittäin suuri.

 

Surua, syyllisyyttä, häpeää ja toivottomuutta

Päihdeitä käyttävän aikuisen lapsen vanhemmat ovat erityisessä suhteessa lapseensa. Tämä suhde näyttää olevan tuen saamisen kannalta kaikkein unohdetuin läheissuhde.

Lapsen päihdeongelman tuottama huoli aiheuttaa vanhemmille ahdistuneisuutta, masennusta, elämänhalun kadottamista sekä kaventaa elintilaa ja tekee arjesta turvatonta. Vanhemmat tarvitsevat kuormittavassa elämäntilanteessa tukea, jota vaille he usein jäävät.

Vaikka lapsen päihteidenkäyttö jatkuisi edelleen, vanhemman suhtautuminen asiaan voi muuttua

Vanhemman ja lapsen läheinen suhde saattaa tuoda lapsen vaikeudet liiankin lähelle vanhempaa. Irrottautuminen lapsen elämästä on haasteellista, mutta omasta hyvinvoinnista vastuunottaminen parantaa elämänlaatua huomattavasti.

Vanhemman tervehtymisellä saattaa olla myönteinen vaikutus päihteitä käyttävän lapsen tervehtymiseen. Lapsen päihteidenkäytöstä voi tulla osa elämän todellisuutta, tosiasia, jonka kanssa vanhempi voi jatkaa elämäänsä, olipa lapsen tilanne sitten parempi, ennallaan tai huonontunut.

Vanhemmat jakavat kokemuksiaan toisten samaa kokeneiden kanssa

Vanhemmuuden kaari -ryhmä muodostuu vanhemmista, jotka tarvitsevat tukea lapsensa päihteidenkäytön käsittelyyn sekä omaan jaksamiseensa. Päihteidenkäytön taustaongelmia on ehkä jo yritetty selvittää lastensuojelussa, kouluterveyden- tai päihdehuollossa. Tärkeää on myös miettiä, miten toimia oman nuoren tai aikuisen lapsen kanssa vaikeissa tilanteissa. Ryhmätyöskentelyssä keskitytään vanhemmuuden ajanjaksoon elämänkaariajattelun mukaisesti.

Ryhmäprosessin tarkoitus on tarjota vanhemmille mahdollisuus työstää vanhemmuutta sekä tukea heitä kohtaamaan ja käsittelemään lapsensa päihteiden käytön seurauksesta johtuvaa surua, väkivaltaa tai erilaisia menetyksiä.

*****

Jyväskylässä 4.12.2017 julkaistava kirja Kellarista kahvipöytään – vanhempien kokemuksia lastensa päihteiden käytöstä on syntynyt Sininauhaliiton vertaistukiryhmien tapaamisten sekä vanhempien kirjoitusten pohjalta. Kirjoittajat ovat työhön osallistuneita asiantuntijoita ja työntekijöitä.

Lisätietoja kirjasta ja tilaukset >>

Tarja Hiltunen, läheistyön kehittäjä
tarja.hiltunen@sininauha.fi

 


Päihteitä haitallisesti käyttävien lasten vanhemmat jäävät liian usein vaille huomiota ja tukea. Vanhempien huolta ei välttämättä osata tilastoida, tai huolesta vanhemmille aiheutuvia haittoja ei havaita. Vanhempien tuentarve vaikeassa ja kuormittavassa elämäntilanteessa on kuitenkin erittäin suuri.

 

Surua, syyllisyyttä, häpeää ja toivottomuutta

Päihdeitä käyttävän aikuisen lapsen vanhemmat ovat erityisessä suhteessa lapseensa." data-share-imageurl="">