Uusi toivo 1/2015

Järjestötyölle ymmärrystä 

Viime kuussa valtalehti Helsingin Sanomat kysyi, kuinka paljon haavoittuvilla ihmisryhmillä saa tehdä voittoa? Lehti oli havainnut, että hoivasta on tullut yhä enemmän liiketoimintaa.

Myös järjestöt – kuntien ja yritysten lisäksi – osallistuvat hoivapalveluihin. On tärkeää tiedostaa, että – toisin kuin puhtaasti kaupallisilla toimijoilla – järjestöjen ansaitsemat eurot kiertyvät takaisin yhteiskuntaa hyödyttävään yleishyödylliseen toimintaan. 

Jo järjestöjen lähtökohta asiakastyöhön poikkeaa yritysmuotoisesta palvelutoiminnasta. Järjestöjä on usein perustettu, koska tietty ihmisryhmä ei ole saanut julkisesta järjestelmästä riittäviä palveluja. Näin järjestöissä palvelujen asiakkaat ovat palvelutuottajan rakenteissa ”sisällä”. Tämä lisää asiakaslähtöisyyttä. 

Järjestöjen lähtökohta on puolustaa syrjään jääneen ihmisryhmän oikeuksia ja tuottaa niille palveluja. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee tukea nykyistä selvästi vahvemmin malleja, joissa palvelutoiminnan tuotot ohjataan lyhentämättömänä vapaaehtois- ja vertaistoimintaan. Näin sote-uudistuksen pyörteissä on hyvä muistaa, että ilman järjestöjä niin ruoka-apu kuin ainoa lähimmäiskontakti jäisi monen tarvitsijan kotiin tulematta. 

Julkinen sektori ostaa järjestöiltä merkittävässä määrin palveluita. Päihdepalveluista järjestöt ovat tuottaneet kaksi kolmasosaa. Voikin kysyä, onko kunnilla ja pian valittavalla uudella eduskunnalla malttia edistää järjestöjen roolia palveluntuottajana jatkossakin. Ainakin keväällä kaatunutta sote-uudistusta valmisteltaessa järjestöillä oli syytä suureen huoleen.

Erittäin huolestuttavaa viime aikoina on ollut se, miten järjestöjen mahdollisuuksia hankkia ja rakentaa asuntoja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ryhmille ollaan leikkaamassa. Näin vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa Raha-automaattiyhdistyksen vetäytyminen investointien avustamisesta heijastaa sen päättävistä elimistä valitettavan vähäistä sosiaalipoliittista ymmärrystä ja tajua kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tilanteesta. Poliittisen päätöksenteon on puututtava tähän peliin. 

Järjestöjen – usein hyvinkin pienten järjestöjen – tekemä työ kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi on taloudellisesti kannattavaa. Se vähentää syrjäytymistä ja kalliimpien palveluiden tarvetta. Uuteen eduskuntaan ja päättävissä asemassa oleville paikoille tarvitaan järjestötyötä ymmärtäviä ihmisiä. Nyt on aika näyttää järjestötyön arvostuksen suunta!

Aarne Kiviniemi

Sininauhaliiton ja -säätiön johtaja 

Järjestötyölle ymmärrystä 

Viime kuussa valtalehti Helsingin Sanomat kysyi, kuinka paljon haavoittuvilla ihmisryhmillä saa tehdä voittoa? Lehti oli havainnut, että hoivasta on tullut yhä enemmän liiketoimintaa.

Myös järjestöt – kuntien ja yritysten lisäksi – osallistuvat hoivapalveluihin. On tärkeää tiedostaa, että – toisin kuin puhtaasti kaupallisilla toimijoilla – järjestöjen ansaitsemat eurot kiertyvät takaisin yhteiskuntaa hyödyttävään yleishyödylliseen toimintaan." data-share-imageurl="">