Laukaan Väentuvalla pyyhkii taas hyvin

Viime vuonna 30 vuotta täyttäneellä Laukaan Väentuvalla ovat asiat taas hyvin. Neljättä vuotta yhdistyksen toiminnanjohtajana oleva Jarmo Hakkarainen on saanut yhdistyksen talouden oikaistua niin, että nyt tämä päivä ja myös tulevaisuus näyttävät taas hyviltä.

Kun muut supistavat, Väentupa laajentaa

Siinä missä monet yhdistykset vähentävät toimintaansa, tekee Väentupa päinvastoin. Muun muassa asumistoimintaa laajennetaan. Yhdistyksellä on jo kuutisenkymmentä erilaista tukiasuntoa. Asumistoiminnan lisäksi Väentupa tarjoaa päihdekuntoutusta omassa hoitopaikassa Seukkalassa, josta yhdistyksen tarina alkoi. Sen jälkeen on kuvaan tullut monenlaista työkuntoutusta. Yhdistyksellä on sähkö- ja elektroniikkaromun purkamo, kodinkonekorjaamo ja polkupyöräkorjaamo sekä oma kirpputori Laukaan keskustassa. Toistakymmentä ihmistä työllistyy kokopäiväisesti.

Jarmo Hakkarainen istuu Väentuvan päätoimipisteessä omassa työhuoneessaan. Pöydällä on kaksi puhelinta ja päässä langaton kuuloke.

- Otin sen vakituiseen käyttöön sen jälkeen, kun säästyin täpärästi sakoilta puhuessani puhelimessa autolla ajaessa. Se ei ole mikään turha kapistus. Puhelimet soivat vähän väliä.

Entisen johtajan saappaanjäljissä

Sen jälkeen, kun Risto Närhi aikoinaan perusti yhdistyksen, on se kokenut monenlaisia aikoja. Välillä on mennyt hyvin, välillä vähän huonommin. Ennen Hakkaraisen aikaa käytiin pohjalla. Edellinen toiminnanjohtaja oli hilkulla saada koko yhdistyksen nurin, mutta siitäkin selvittiin, kun jo pariin otteeseen eläkkeelle yrittänyt Risto Närhi tuli vielä kerran apuun ja sen jälkeen ruoriin tarttui Hakkarainen. 

- Niin, tämä koko systeemihän on Närhin perintö, jota minä nyt koitan viedä eteenpäin. Olen ollut tässä jo pian kolme ja puoli vuotta ja vasta nyt uskalsin kysyä Närheltä, saanko ottaa omaan käyttöön vähän muitakin tiloja kuin tuon ylälaatikon, Hakkarainen, tuttavallisemmin Hakkis, vitsailee vakavalla naamalla.

Ehkä ylälaatikossa on vähän perääkin, mutta oikeasti tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Risto Närhi ei ole puuttunut yhdistyksen asioihin oma-aloitteisesti enää vuosiin. Hakkarainen on kyllä pitänyt entisen johtajan hyvin ajan tasalla siitä missä mennään. Puheluita hän soittelee viikoittain ja kyselee Närhen mielipiteitä asioista. 

- Risto on sellainen vanhempi neuvonantaja, joka ei millään tavalla pyri vaikuttamaan siihen, miten yhdistystä johdetaan, Hakkarainen tiivistää.

Tasaveroinen kumppani kilpailutuksissa

Toimintansa alusta alkaen Väentupa on pyrkinyt auttamaan kaikilla mahdollisilla tavoilla niitä ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Tämä ohjenuora on pysynyt muuttumattomana koko matkan ajan, eikä siihen Hakkaraisen mukaan ole tulossa mitään muutoksia.

- Kun Väentupa alkaa auttaa ihmistä, hoidamme homman tarvittaessa loppuun saakka. Viime viikonloppuna kävimme kantamassa haudan lepoon entisen asiakkaamme, joka kuoli kirpputorillemme sohvaa ostaessaan. Muistotilaisuudessa oli läsnä ainoastaan meidän henkilökuntaamme, kertoo Hakkarainen.

Väentuvan koko toiminta on keskittynyt Laukaaseen ja siksi välit kunnan kanssa ovat ensiarvoisen tärkeät. Välit eivät ole koskaan olleet huonot, mutta nyt kunnan päättäjät noteeraavat Väentuvan tasapuolisena kumppania, eivät kolmannen sektorin välttämättömänä pahana, jolle heitetään likaiset työt ja perään muutama roponen.

- Valitettavasti tällaistakin suhtautumista kolmannen sektorin järjestöihin vielä esiintyy, mutta onneksi yhä vähemmän.

Hakkarainen ei suostu ottamaan itselleen kunniaa siitä, että asiat ovat taas tolallaan. 

- Meillä on täällä niin mahtava porukka tekemässä tätä työtä, että ilman sitä ei tässä oltaisi.

 

Teksti ja kuva: Ilkka Partanen

-----

Väentupa tarkoitti työväestön majoitustilaa kartanon yhteydessä. Nimi kuvaa hyvin Laukaassa vuonna 1986 perustettua Laukaan Väentupa ry:tä. Yhdistyksen toiminnan käynnistäjänä on ollut huoli vaikeuksiin joutuneiden ihmisten turvallisen elämän peruspilareista. Työn keskiössä on alusta asti ollut päihdeongelmaisten hoidollinen ja toiminnallinen tukeminen. Väentuvan toiminta rakentuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja työtä tehdään yhteisöhoidon periaatteiden mukaisesti. Vuorovaikutus pohjautuu yksilön arvostamiseen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen.