Ikääntyneiden päihteidenkäyttö askarruttaa

Ikääntyneiden päihteidenkäyttö on muuttunut. Nykyään yhä useampi ikääntynyt käyttää alkoholia ja etenkin raittiiden naisten määrä on vähentynyt.

Niin ikääntyneet, heidän läheisensä kuin heitä auttavat tarvitsevat lisää tukea ja tietoa. Sininauhaliiton Ikääntyneiden päihdetyö eli IPT järjesti aiheesta seminaarin Tampereella ja julkaisee Mielenterveysmessuilla ensi viikolla selkokielisen esitteen aiheesta.

Pilkeporukoista apua arkeen

Seminaarissa esiteltiin muun muassa Pilkeporukoiden toimintaa. Sininauhaliiton IPT on levittänyt mallia niin Länsi-Suomeen kuin pääkaupunkiseudulle. Turussa porukoita vetää yhdessä kaupungin kanssa Sininauhaliiton jäsenjärjestön Fingeroosin säätiön Löytävä-hanke.

Pilkeporukat ovat vertaistuellisia ryhmiä, joissa ikääntyneet voivat myönteisessä ilmapiirissä jakaa kokemuksiaan esimerkiksi päihteidenkäytöstä. Samalla tuetaan ikääntyneiden elämänhallintaa ja arjen taitoja.

- Pikeporukat tuovat iloa, sisältöä ja rutiinia elämään, kuvasi IPT:n koordinaattori Katariina Hänninen.

- Mun pitkäaikainen kumppani kuoli vuosi sitten. Tää elämä on ollut nyt vähän tämmöstä. Ei oikein tiedä mihin päin menisi. Mulla on aikaisemminkin ollut alkoholiongelma. Nyt kun jäin yksin, niin siitä tuli taas mun kaveri, pilkeryhmäläinen puolestaan kertoi seminaarissa esitetyllä videolla.

Omaiset palveluviidakossa

Läheisten huolena on usein avun järjestäminen ikääntyneelle. Palveluita vaikuttaa olevan edelleen vaikea saada, koska ikäihmisten ja päihdeongelmaisten palvelut ovat eri paikoissa.

Läheisille ikääntyneiden päihteidenkäyttö näyttäytyy usein avunpyyntöinä, kaatumisina, rahattomuutena tai suoranaisena asunnottomaksi joutumisena. Etenkin kodittomaksi joutuneelle, päihdeongelmaiselle ikäihmiselle voi olla hyvin vaikea löytää uutta kotia.

- Vaatii mieletöntä sinnikkyyttä omaiselta hoitaa ikääntyneen asioita. Eräs haastateltavamme kertoi, että hän soitteli joka viikko puolen vuoden ajan eri viranomaisille ja asumisyksikköihin. Eräänä päivänä soitettiin, että parin päivän päästä olisi paikka vapaana, äkkiä kamat sinne, alan opiskelija Raija Vanhanen kertoi.

Metropoliassa opiskeleva Rantanen on opiskelutoverinsa Sari Rantaniemen kanssa tehnyt haastatteluja ikääntyneen päihteidenkäyttäjien läheisten arjesta.

Myös järjestöissä kohdataan laajasti päihdeongelmien kanssa kamppailevia ikääntyneitä ja heidän läheisiään. Esimerkiksi Turussa on löydetty niitä ikääntyneitä, joita yhteiskunnan virallinen auttamiskoneisto ei yllä tukemaan.

- Löytävätyön tavoitteena on kohdata arjessa haasteita omaavia, palveluiden ulkopuolella olevia ikääntyneitä, kertoi hankkeen työntekijä Oskari Orvasto.

Oppaasta apua ikääntyneelle

IPT:n selkokielinen esite Ikääntyminen ja päihteet pyrkii osaltaan auttamaan avuntarvitsijoita. Se julkistetaan ensi viikolla Mielenterveysmessujen yhteydessä. Oppaassa on käytännön vinkkejä omaan alkoholinkäyttöön, tietoa riskirajoista tai alkoholin ja lääkkeiden yhteensopivuudesta.

Esitteessä on testejä alkoholinkäytöstä ja vinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä. Esite on tehty yhteistyössä alan asiantuntijoiden, kokemusasiantuntijoiden, Selkokeskuksen ja Lääketietokeskuksen kanssa.

- Monilla ikääntyneillä on esimeriksi näkemisen tai hahmottamisen ongelmia, joten selkokielinen esite tarjoaa apua selkeässä ja helpossa muodossa, kertoi toinen oppaan tekijöistä, IPT:n koordinaattori Heidi Eriksson.

Eräs esitteen teossa avustaneista asiantuntijoista on Lääketietokeskuksen proviisori, FT Elli Leppä. Hän kertoi seminaarissa ikääntymisen vaikutuksista lääkitykseen ja alkoholin käyttöön. Leppä totesi, että ajantasaista tietoa ikääntyneen lääkityksistä voi olla joskus vaikea saada. 

- Eri toimipaikoilla on omat tapansa säilyttää lääketietoja. Kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen, kasvaa mahdollisuus epäajantasaisuuksiin. Lisäksi omaiset, naapurit tai läheiset ovat voineet hankkia potilaalle lääkkeitä tai itsehoitolääkkeitä.

Eräs tapa välttyä epäselvyyksiltä on lääkekortti, jonka voi tulostaa joko netistä tai täyttää apteekissa. Leppä myös totesi, että iäkkäiden lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä ei ole paljoakaan tutkimustietoa. Hänen mukaansa alkoholinkäyttöä ei luultavasti oteta iäkkäiden kanssa riittävän usein puheeksi. Esimerkiksi verenohennuslääkkeen tai diabeteslääkkeen käytössä voi ilmetä odottamattomia ongelmia.

- Suurkulutuksesta on joka tapauksessa aina haittaa, mikäli ihmisellä on jokin säännöllinen lääkitys, Leppä huomautti.

- Vaarana on, että yhteisvaikutusten riski suurenee, maksan toiminta heikkenee, lääke unohtuu ottaa tai aliravitsemus ja kuivuminen muuttaa lääkkeiden tehoa.

Tampereen seminaarin ikääntymisestä, alkoholista ja lääkkeistä järjestivät Ikääntyneiden päihdetyö, Pirkanmaan Sininauha, Tampereen kaupunki sekä Tampereen seurakuntayhtymän Mummon kammari.

Selkokielinen opas julkistetaan Mielenterveysmessujen yhteydessä 18.11.  Ikääntyminen ja päihteet -opasta voi jatkossa tilata kymmenen kappaleen erissä postikulujen hinnalla Sininauhaliitosta.

Lisätietoja

www.ikaantyneidenpaihdetyo.fi